earth without art is just "eh"

torstai 13. lokakuuta 2011

lukemattomia lukemattomia kirjoja

Meidän pysäkille ajaa keskiviikkoisin kirjastoauto. Joka ihan sivumennen sanoen on ihan parasta. Valikoima ei välttämättä aina ole tällaiselle kirjojen ahmijalle kovin laaja, mutta se palvelu! Se on jotain, mitä monesta paikasta ei edes rahalla saa.
Viime jouluna vein jopa kirjastoauton tädille joululahjan, ja oltiin monesti kyynelsilmin kun toisiamme kehuttiin niin tunteella.
Olikin aika järkytys kun oma tuttu kirjastoautontäti jäi eläkkeelle ja tilalle tuli uusi ihminen... mutta järkytystä ei kestänyt juurikaan kauaa, koska kaikki toimii edelleen juuri niin loistavasti kuin ennenkin. Palvelu on niin kovin ystävällistä, ettei sitä voi todeksi uskoa. Kirjathan jo sinänsä ovat kuin palkintoja, tai ystäviä, tai kokonaisia uusia maailmoja. Mutta kun koko hyllyjen valtakuntaa ohjailee ihminen joka ilmiselvästi pitää työstään, ja osaa luoda vapautuneen olohuone-tunnelman, ei voi kuin huokailla. Ja odottaa tulevia keskiviikkoja :)

Kirjastoissa olen viihtynyt koko ikäni, mutta siinä vaiheessa kun niihin tuli lainausautomaatit ja kaikki, lainaamisesta tuli kylmempää ja yksinäisempää. Olohuone-tunnelma on vähissä, jos ei kenenkään kanssa tule vaihdettua yhtään sanaa kirjoista. Tai mistään.

Minkälaisia kokemuksia muilla kirjaihmisillä on?

lauantai 8. lokakuuta 2011

aikeita

Käväisin K-raudassa ihan muissa asioissa, ja päätinkin haluta tapettia mukaan. Kotona kun odotteli yksi kannellinen pahvilaatikko tuunaamista. Löysin muutaman kivan sain niistä testipätkät:
Näistä saa muutamankin laatikon. Jos tapetin kanssa sujuu hyvin (jopa paremmin kuin paperin kans?) niin vois hakea koko rullan ja tehtailla oikein sarjan! Kaikki säilytysratkaisut on niin ihania!


Viimeksi tein joku aika sitten tällaiset laatikot tilaustyönä:

perjantai 7. lokakuuta 2011

toisaalla..

Syysiltojen pimentyessä, kiinnyn taas kirjoihin enemmän kuin kesän aikana. Kirjastoauto on paikka, joka on osa turvallista ja rikasta arkirutiinia (ja sieltä saa loistavinta palvelua ikinä!). Joinakin kertoina löytää monta kirjaa, vaikka olisi jo viisi ennastaan yöpöydän kulmalla. Toisinaan taas ei onnista ollenkaan. Onko kyse enemmän senhetkisestä valinnasta, vai omasta mielentilasta, sitä en ole vielä salapoliisina selvittänyt.
Joka tapauksessa selkeästi on nyt juuri pinnalla eniten dekkarit ja kaikki kammottavuudet. Viime kertaiset löydöt ovat Tuomas Nyholmin "Sinun edestäsi vuodatettu" (joka vaikuttaa ehdottomasti mielenkiintoisimmalta), Antti Tuomaisen "Parantaja" ja Johanna Sinisalon "Enkelten verta". Kaikki suomalaisia! Enpä olisi uskonut!
Sitä ei kukaan vielä tiedä tuleeko kaikki luettua. Kohta menen sänkyyn vielä Risto Isomäen kirjan kanssa ja nautin ympäristönäkökulmien vyörystä ja kasvihuoneilmiön ahdistuksesta :) vähän hidas kirja lukea, mutta jotain ihanan täsmällistä ja pikkutarkkaa Isomäen kirjoitustyylissä on.

Jos joku on lukenut jonkun edellämainituista, olis ihkua kuulla mielipiteitä..

Hyvää yötä.

Sur sur

Uunilämmin tervehdys ompelutehtaalta. Yli kolmen viikon sairastamisen lomassa sain joinakin hyvinä hetkinä ompeluvimman aikaan. Pää oli heti täynnä ideoita, kun vähänkin ajatus kulki. Ensimmäisenä syntyivät pannulaput ja patakinnas. Pannulaput on ommeltu aika pikaiseen malliin, jotta sain ne pian käyttöön, mutta patakintaaseen käytin enemmän aikaa suunnitteluun ja ompeluun. Halusin tehdä lapsille hyvän kokoisen ja tarpeeksi turvallisen. Kämmenpuolella on kaksikerroksinen huovutettu levy, ja selkäpuolella ihan tavis-täytevanu. Kauempaa katsottuna ihan kiva kokonaisuus...




 Tämä on tilaustyö, jonka sain jo ennen sairastumistani valmiiksi. En olekaan näitä tehnyt muutamaan vuoteen. Nyt innostuksen kipinä löytyi taas, kun tilaustoiveita on viime aikoina alkanut tipahdella. Sormet olivat kohtalaisen kauttaaltaan pikaliimassa höyhenien kiinnittämisen jälkeen.



 Uusi puhelin sai muutaman uuden asusteen. Vielä kolmas suunnitteilla, johon sain hyvän vinkin työkaveriltani Katjalta. Sitä ei tarvitsisi sulloa taskuun, eikä kantaa olan yli, vaan sen voisi solmia farkkujen vyölenkkeihin roikkumaan. Pakko kokeilla!!




Tässä  (alla) taas ensimmäisen kukkaronkehyksen kanssa tehty kokeilu, josta onkin jo aikaa. Tästä lähti innostus, jolle ei näy loppua... Monta kangasta odottaa valmiina, että saisin aikaan rahapussin, käsilaukun ja silmälasikotelon. Ehkä myös pussukan kameralle?
Ompelukone on juurtuneena jo pöydän pintaan, ja joudun muut askartelut tekemään jossain pöydännurkan tuntumassa ahtaasti :)
Olis ihan kiva omistaa se kokonainen työhuone, jonne sais eri nurkkiin askartelut ja ompelut!