Aina kun mittari näyttää aamulla miinusasteita kahvinkeitto-aikaan, olen yhtä syvästi pettynyt ja järkyttynyt. Ja joka päivä sitä pinnistelee eteenpäin sillä mentaliteetilla, että "vielä tämä päivä, sen jälkeen on jo pakko tulla kevätlämpö". Mistä tätä lunta ja viimaa riittää?
En olisi tosiaan uskonut, että pitäisin joku aika sitten valmiiksi saamiani kynsikkäitä tähän aikaan huhtikuusta, jopa toisinaan töissä. (saati sitten, että olisin uskonut koskaan saavani niitä edes valmiiksi, mutta sainpas! Sain kun sainkin!)
En ole tainnut valmiista lämmittimistäni edes kuvaa vielä teille laittaa. Söpöt ovat. Ja niin oikean väriset.
Peukun reijät ei kovin hyvin näy, mutta pitää vaan tiirailla lähempää. Kuvassa siis, kyllä minä ne livenä löydän :)
Lanka on liukuvärjättyä, josta syystä jännitin aika tavalla toista aloittaessani, että saanko saman värijärjestyksen ja samat raidat.. Suurinpiirtein osui kohdilleen. Ovat lämpöset, hyvän mielen kynsikkäät, mutta villa vähän tuppaa kutittamaan. En anna sen häiritä sitten lainkaan! <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti