Samoissa väri-ihastuksissa olen ollut viime viikkoina, kun olen hiljalleen jatkanut mummo-uraani, eli neulomista. Kynsikkäät sain valmiiksi, ja jossain ne ovat. En kuitenkaan niitä löytänyt juuri kuvattavaksi, ovat ehkä piiloutuneet töihin. Sain ne kuitenkin ihan oikeasti valmiiksi, josta olen hyvin hyvin ylpeä!
Lankaan olin niin kiintynyt, että päätin sitten aloittaa isommankin projektin. Neulepaidan!! Ja koska nälkä kasvaa syödessä, teen sitä yhden langan sijasta kahdella langalla. Novita Puron lisäksi otin mukaan pörröisen Rose-langan.
Alun jälkeen en malttanut päästää puikkoja käsistäni. Monta päivää neuloin ja neuloin. Koin jopa ensimmäistä kertaa sellaisen, että katselin elokuvan neuloen! Joillekinhan tv:n katselu yhdistyy arkisesti jatkuvasti neulomiseen, mutta minulle se oli ihkaensimmäinen sellainen kokemus. Niin kotoisa ja turvallinen :)
Tässä jo siis päästy takakappaleen resorista pitkän matkaa eteenpäin.
Mutta voi! Miten pystyy valitsemaan neulomisen ja lukemisen väliltä, se on se ainainen ongelma. Kun on tottunut kaiken liikenevän "ylimääräisen" ajan (eli joitakin sekunteja tai minuutteja kerrallaan..) lukemaan, on ihan kertakaikkisen raastavaa, kun ei tiedä milloin kummankin rakkaan valitsisi. Vielä en ainakaan tunnustaudu niin hyväksi neulojaksi, että lukisin samalla..
Asiaa EI yhtään helpota se, että nytkin on kolme kirjaa kerrallaan kesken!
Ja vaikka niitä kirjoja olisi yöpöydällä ja lattialla pinoittain odottamassa, on silti aina pakko mennä kirjastoautolle. Siitähän ei pääse mihinkään.
ps. viimeksi viiniä ostaessani päätin tehdä valinnan ihan näissä väritunnelmissa, etiketin mukaan. Ja maku oli täydellinen!! Että se niistä hienoista sanoista, joilla hyllynreunalla viiniä luonnehditaan ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti