Yhtenä kauniina aamuna näin aivan tuntemattomalla ihmisellä niin ihanan, pehmeän, harmonisen kaulaliinan (selkeästi itse neulotun), etten voinut olla kysymättä, mitä lankaa siihen oli käytetty.
Saatuani nimen selville (kaulaliinan omistaja oli Onnellinen Omistaja, jonka kanssa olisi juttua riittänyt vaikka kuinka paljon aiheesta), googlasin heti langan ja marssin samana iltana ostamaan muutaman kerän ja sukkapuikot.
Tottakai löysin itselleni niin suuritöisen mallin (pitkä neuletakki), etten todellakaan edes voinut haaveilla sellaisen aloittamisesta heti alkuunsa. Toinenkin ihana malli, tavallinen sileää neuletta oleva niukkalinjainen neulepaita olisi ollut liikaa.. Joten päädyin kynsikkäisiin. Siinä söpö pieni kokeilu aloittelijalle.
Tunsin itseni niin mummohtavaksi kun menin illalla sänkyyn -en suinkaan lukemaan -vaan neulomaan!! Ja tytärkin sanoi ruokapöydässä (kun syömisen sijaan neuloin tietenkin), että susta varmaan pian tulee jo mummo, kun teet tommosta...
Tässä pieni ihana alkupätkä toisesta kynsikkäästä:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti