aurinkoloma

Kevät on ihme. Harmauden ja tihkusateiden jälkeen se valelee ihmiset onnellisuudella. Joka vuosi se on yhtä suuri ihme, ei menetä hohtoaan koskaan.

Ensimmäiset kuivan ruohon seasta pilkistävät kukkaset, ensimmäinen sitruunaperhonen, valo! Valon voima on kiehtovan suuri, mihin kaikkeen tunnenkaan pystyväni, kun en palele ja valoa on sokaisevan paljon. Iloa kumpuaa ilosta lisää, ylitän itseni, rikon rajani, luon ja luonnostelen.

Muutamana aurinkoisena vapaa-aamuna on ollut riemu ja kunnia asettua ystävän kanssa saman aamukahvipöydän ääreen askartelemaan. Tärkeää ei ole ollut lopputulos, vaan yhteiset tunnit papereiden ja teippien keskellä. Aamukahvista lounaaseen, lounaasta päiväkahviin.. ja kuohuvaan!

Kun ei ole mitään tilaustöitä juuri, tai suurempaa suunnitelmaa, purkit ja purnukat ovat olleet juuri sopivan kepeää näperreltävää. Nyt niitä on hyllyn reunalla mukavasti odottamassa, että joku jossain kaipaa yhtäkkiä pienen tuliaisen tai lapset tarvitsevat synttärilahjaa jollekin.

Linnunpöntöstä aloitin. (oh, lintujen kuorohuuto aamuöisin! ei osaa edes olla pahoillaan kun sellaiseen heräilee)

Lintuset olivat viimeinen pussi Sinellin Espoon myymälässä, lisää ei luultavasti samanlaisia ole tulossa. Hauskoja ja erityisesti pirteitä! Ainoa harmi, että ovat koko joukko pää kenollaan samaan suuntaan :(

Helmiäisnapit ja suurin osa papereista on sekalaisia löytöjä vuosi sitten koetusta Leimailutaivaasta.

Voimateipillä saa paperit hyvin puupintaan kiinnitettyä. Tavallinen kakspuoliteippi ei oikein tunnu pysyvän.

vähän käytettyä tai melkein vanhaa

Tavoitteena olisi saada käytettyä tänä vuonna mahdollisimman paljon kaikkea sitä materiaalia, jota ei vaan ole tullut moneen vuoteen otettua esille. Papereita, jotka on ostettu joskus vuosia vuosia sitten; koristeita, jotka on hautautuneet uudempien alle; puolivalmiita lahjaideoita, jotka jääneet odottelemaan sopivaa kohdetta. Jos oppisi näkemään ne tylsemmät tarvikkeet uusin silmin ja ideoimaan vähän oman mukavuusalueen ulkopuolelta.

Ensimmäinen ihan varovainen kokeilu, naishahmo. Noh - ajauduin värittelemään taas samoilla tutuilla Distressin sävyillä, mutta alkuperäinen paperi sentään oli jotain ei-niin-omaa-tyyliä. Laatikoiden ja purnukoiden päällystyskausi menossa vahvasti. Pohjana laivalta jonkun tuliaisiksi tuoma karkkirasia.

Siis alusta loppuun tähän tapaan:

Prinsessateemalla

Tässä päivänä eräänä minulle rakas prinsessaihminen täytti kolme vuotta. Synttärijuhlien teemaa ei erikseen tarvinnut ilmoittaa, koska kaikki lähi-ihmiset jo tiesivät muutenkin, että hän on Todellinen Prinsessa.
Korttiin innostuin kokeilemaan leimasinta, joka vaan on jostain syystä jäänyt kokeilematta aiemmin, vaikka olenkin sen ostanut jo hirmu kauan sitten. Puukynillä värittelen aina leimakuvat, kun en oikein tusseista ole koskaan oppinut pitämään.

Kuvassa puolivalmis kortti, valmiista en muistanut enää ottaakaan kuvaa :(
Valmiin voi kuvitella näin: kruunuleimasimella syntyi kruunu, joka leikattiin ääriviivoja myöten irti, kuten myös tyttö. Tyttö ja kruunu kohotarrapaloilla kiinni korttiin, kimalleliimoilla viimeistelyä (varsinkin kruunuun paljon!)

Pipon virkkasin aika kokeilu-luontoisesti ilman ohjetta, niinkuin neulomukseni ja virkkaamukseni tuppaavat yleensä syntymään. Siihenkin sai bling-blingiä helposti ujutettua, kun liimaili timantteja "risteyskohtiin".
Pipo ei varsinainen aurinkosuoja oikein ole, mutta ehkä pilvisempinä päivinä pitää kutrit pois silmiltä kesätuulessa ;)

pääsiäisen kynnyksellä

Täällä taas. Pitkän harmaan talven jälkeen. Lähes yhtä pitkällisen läppärinvaihdon jälkeen. Väsymyksen, laiskojen kuukausien, kadoksissa olleen inspiraation jälkeen.
Kevät on ihan kulman takana! Valo alkaa vaikuttaa.

Papereiden kanssa on tullut leikiteltyä viime viikkoina. Helppoja hyvänmielen juttuja, ei mitään uusia haasteita. Pieniä projekteja, joiden suurin pointti on ollut kerralla valmistuminen, ettei mitään jäis pitkin pöytiä odottelemaan seuraavaa sopivaa hetkeä jatkaa.

Unikirja:

Metallisia perhosia on värjätty alkoholimusteilla. Olivat menneet monen vuoden hyllyssä lojumisen jälkeen vähän kumman värisiksi, mutta piristyivät ihanasti väriterapiassa.
Ruuvi-imitaatiot on haaraniittejä, kannen läpi laitettu.

* * * * *

Nappirasia:

Laatikot, joissa puhelimet myydään, ovat ihan parhaita päällystettäviä! Ja sopivan kokoisia kaikenlaiselle askartelukrääsälle.
Vahvemmalla kakspuoliteipillä näppärää kietasta paperit ympärille.
Kirjaimet leikattu helmiäis-tarrasta Big Shotilla.

Toinen laatikko on ihan ilman kantta, nappilaatikon sisukseen laitettu nauha aukivetämistä varten.

Pieni söpö esine, jossa yhdistyy kaikki tärkein; paperit, napit ja pitsit :)


* * * * *

Ja vielä palmusunnuntain kunniaksi muutama huippuhelppo pääsiäsikortti:

* * * * *

Tästä taloudesta lähti tänä palmusunnuntaina vain yksi virpoja liikkeelle.
Minkä ihmeen takia sotkut oksa-askartelujen jälkeen on silti yhtä suuret kuin aiempina vuosina kolmen virpojan jäljiltä??